Totuus

Brutuskin petti Caesarin.
Tv-sarja Roomasta parin tuhannen vuoden takaa kertoo millaista silloin oli.
Dokumenttielokuva kertoi Hunni Attilan elämän.
Dokumenttielokuvat kertoivat millaisia dinosaurukset olivat.
Nuo ovat vanhoja asioita, mutta ei ole syytä epäillä etteivätkö ne olisi totuus.

WTC:n tornitalon tuhosivat muslimit tai se oli Bushin salaliitto.
Tanskan profeetta Muhammadin pilakuvat olivat juutalaisten salaliitto.
EU on eurooppalaisten salaliitto.

Julkkikset kertovat tiedostusvälineissä olevan täysin perätöntä tietoa heistä itsestään.
Riitatapauksissa on usein kaksi täysin erilaista näkökulmaa.
Oikeuskäsittelyitä seuraavat ja niissä tuomareina olevat tietävät totuuden.
Miten voitaisiin tietää vuosien ja vuosituhansien takaisia asioita oikein, kun riitelemme muutaman tunnin ja päivän takaisista asioista.

Pari vuotta sitten televisiossa tuli dokumentti FBI:n käyttämästä valheenpaljastuskoneesta. Siinä tutkittiin mikä aivojen alue aktivoitui kun henkilölle näytettiin valokuvaa rikospaikasta. Tulos kertoo oliko kuvan paikka ja tilanne henkilölle tuttu vai ei. Eli oliko henkilö ollut rikospaikalla. Aivotutkimus kehittyy huimaa vauhtia. Toivottavasti pian saataisiin uudella tekniikalla valheenpaljastuskone joka ei valehtele. Silloin eläisimme totuudessa. Haittapuolina olisi se että totuus saataisiin aina selville, vaikka se ei olisi kenenkään etu. Jonkinlainen toleranssi pitäisi säilyttää. Ei ehkä olisi järkevää selvittää poliisikouluun pyrkiviltä tai presidentiksi aikovilta nuoruuden hairahduksia. Nopeusvalvontaan käytetään yhä enenevässä määrin valvontakameroita. Siinäkin ollaan mielestäni menty liian pitkälle. Samanlaista ylireagointia ei saa tapahtua valheenpaljastuskoneen kanssa. Mutta kokonaisuutena tervehdin kiitollisuudella uutta tekniikkaa totuuden selvittämisessä.

Johdanto

2*2=4
Aina!

Siinä oli johdannon alkuosa. Painakaa se mieleenne.
Tänään Helsingin Sanomissa Jukka Tarkka arvio Lasse Lehtisen uuden kirjan: "Sodankäyntiä sanoin ja kuvin. Suomalainen sotapropaganda 1939-44."

Johdannon keskiosaan lainaan Tarkan kirjoitusta:

"Lasse Lehtisen kirja osoittaa suomalaisen sotatiedottamisen poikkeavuuden kaikkialla muualla harjoitettuun sotapropagandaan verrattuna. Se perustui pääosin totuuteen.Silloinkin kun epäedullisia faktoja jouduttiin muotoilemaan, se tehtiin ilmeisiä perättömyyksiä välttäen. Kerran valheesta kiinni jäänyttä tiedottajaa ei sen jälkeen uskota enää koskaan, ei silloinkaan kun hän taas puhuu täyttä totta."

Usean positiivisen ja muutaman negatiivisen huomautuksen jälkeen Tarkka lopettaa arvion näin:

"Ovatkohan suuret linjat kohdallaan kun pienemmissä asioissa on näinkin paljon epämääräisyyttä? Luultavasti ne ovat, mutta lukemisen nautinto kärsii kun sellaista joutuu miettimään."

Johdantoni lopuksi yhteenveto: Kun vedetään yksi ja toinen, niin lopputulos on aina 2 (1+1=2). Suomalainen sotapropagandakin pystyi elämään totuudessa, joten nyt rauhanaikana pysykööt totuudessa muutkin, etenkin poliitikot ja tiedotusvälineet sekä tiedonantajat.